Luontaishoidot ja minä

Lapsena leikin aina ulkona ja metsässä. Minä olin se, kuka tuijotteli kaukaisuuteen ja ihaili pilvien muotoja. Haaveilija, kuka näki keijuja ja maahisia joka kannon- ja kallionkoloissa. Luonto oli lähellä ja luonnollinen osa elämää -ratamon lehtiä haavoihin, voikukan lehtiä ja ketunleipiä ruuaksi kotileikeissä, marjoja metsästä pahimpaan nälkään. Luonnonkukkia olen kantanut kotiin maljakkoon koko ikäni, niiden tuoksut tuovat muistoja lapsuudesta ja samalla rauhoittavat ja tuovat turvaa.

Nuoruudessa ja aikuisuuden kynnyksellä kiinnostus luontaishoitoihin lisääntyi. Ahmin valtavasti tietoa yrteistä, kasveista, eri vaihtoehtohoidoista. Samalla kiinnostuin eri uskonnonnoista, filosofiasta ja tieteistä. Mutta niinkuin yleensä elämä vie mennessään ja kiinnostus hiipui joksikin aikaa -tuli opiskelua, työtä ja perhettä. Luonnon tärkeys elämässäni pysyi, mutta hoitoala antoi odottaa itseään.

Piti odottaa keski-ikään asti ennenkuin aloin uudelleen palaamaan juurilleni niin sanoakseni. Minun elämässäni ei mitään mullistavaa ahaa-elämystä tapahtunut, miten päädyin tälle alalle. Ehkä aika vain oli kypsä aloittaa luontaishoidot nyt. Ehkä tarvitsin riittävästi elämänkokemusta voidakseni olla apuna muille. Kasvuahan elämä on läpi elämän.

Luontaishoitojen ihanuus ja runsaus avautui minulle, kun lähdin mukaan vyöhyketapian koulutukseen Frantsilaan. Tunne oli kuin olisi saapunut kotiin! Ihana miljoo, jossa eletään niinkuin opetetaan, ihania täysin samanhenkisiä ihmisiä ympärillä. Kaikki se tieto ja taito, mikä on ollut olemassa jo vuosisatoja jollei tuhansia! Tuntui huikealta olla osa sitä ja ammentaa niitä oppeja.

Ensimmäinen oppi, minkä opin luontaishoidoista oli kokonaisvaltaisuus. Se miten hoito lähtee liikkeelle aina ihmisestä kokonaisuutena, ei pelkästään yhdestä oireesta. Luontaishoidoissa haetaan syitä oireiluun yleensä paljon kauempaa kuin, missä itse kipu ilmenee. Tämä lähtökohta kohdata ihminen on tuntunut minusta omalta ja oikealta aina. Hoitoprosessit ovat yleensä hitaita. Niinkuin luonnossa, muutokset tapahtuvat hitaasti, niin myös luontaishoitojen parissa. Lempeät hoidot ja eräänlainen rauhallinen lähestyminen tuntuvat itsestäni luonnolliselta tavalta toimia.

Luontaishoitojen ihanuus on piilee myös siinä, että ne ovat kaikkien ulottuvilla, edellyttäen että hieman perehtyy asiaan. Alan ammattilaisten järjestämiä kursseja löytyy varmasti joka paikkakunnalta tai netistä etänä. Kouluttautua voi itsehoito mielessä tai laajentaa oppimaansa hoitamaan myös muita. Itse ajattelen niin, että mitä enemmän minulla on tietoa, sitä paremmin pystyn muita hoitamaan. Kun tälle alalle lähtee, tiedon jano senkun lisääntyy. Aina löytyy uutta mielenkiintoista opittavaa.

Luontaishoitajana koen itseni olevan ensisijaisesti hoitaja en niinkään sairauksien parantaja. Sairauksien hoitaminen jätetään lääkäreille. Mutta oireiden hoidossa ja etenkin ennältäehkäisyssä, luontaishoidoilla on paikkansa. Karsastan suuresti vastakkainasettelua koululääketieteen ja luontaishoitojen välillä. Kumpikaan ei sulje toistaan pois, vaan täydentävät toisiaan. Siksi sanat vaihtoehto- tai uskomushoidot ovat harhaanjohtavia, kun kuvaavampaa olisi puhua täydentävistä hoidoista (CAM-hoidot Complementary and Alternative Medicine) Oma kokemukseni on, että luontaishoitojen puolella ei niinkään olla koululääketiedettä vastaan, vaan asia on toisinpäin. Koulutettu ja alansa tunteva luontaishoitaja ei ole mikään "poppamies", vaan vastuunsa tunteva hoitaja, jonka tapa hoitaa vaivoja on vain erilainen. Hän osaa suositella, milloin luontaishoidot sopivat sinulle ja milloin on hyvä pidättäytyä koululääketieteen parissa. Siksi olenkin itse opiskellut myös koulutetuksi hierojaksi, jotta anatomia tuli tutuksi, olen myös opiskellut lääketieteen perusteita (14op) , jotta olisi käsitystä miten ihminen toimii. Kokonaisuus ratkaisee ja liikaa ei voi tietää asioista. mielestäni tietyt faktat on hyvä tiedostaa, sen kautta voi laajentaa omaa tietoisuuttaan.

Luontaishoitojen ympäriltä olisi hyvä saada purettua turha mystisyyden tai hörhöilyn maine. Luontaishoidot ovat kuitenkin yleensä olleet käytössä jo esi-isiemme ajoista asti ja ne kehittyvät samalla tavalla eteenpäin kuin muutkin hoitomenetelmät. Tutkimustietoa hyödynnetään hoitojen kehittämisessä koko ajan. 

hieronta osteopatia naprapatia kiropraktiikka jäsenkorjaus vyöhyketerapia homeopatia akupunktio shiatsu ayurveda fytoterapia aromaterapia ravintoterapia kuppaus kansanparannus kasvilääkintä

Luontaishoitojen kirjo on valtava, jokainen varmasti löytää itselleen sen sopivan muodon hoitaa itseään. Ja hei, jos et halua käyttää luontaishoitoja sekin on ihan okei. Pääasia silloin, kun valitsee hoitoa vaivoihinsa on, että saa juuri sellaisen avun kuin itse tuntee hyväksi itselleen. 

"Sinun tulee olla se muutos, jonka haluat nähdä maailmassa."

Gandhi